20.5.2020

Nyt puhuu presidentti Tarja Halonen: Pienipalkkaisten panos ratkaiseva – vanhuksia ei pidä suojella hengiltä koronakriisissä

presidentti Tarja Halonen

Koronapandemia on tehnyt näkyväksi sen, kuinka hauras uusi uljas maailmamme lopulta on. – Samalla se on paljastanut, miten merkittävää työtä monet pienipalkkaiset ammattiryhmät tekevät ihmisten henkiinjäämisen ja hyvinvoinnin kannalta, sanoo presidentti Tarja Halonen.

Koronaepidemialla on presidentti Tarja Halosen mielestä monta tärkeää opetusta. Päällimmäiseksi hän nostaa sen, kuinka hauras tieteen ja teknologian nimiin vannova maailmamme on. Niin hauras, että yksi virus pistää koko pallon elämän sekaisin.

– Korona on osoittanut, että olemme riippuvaisia paitsi toisistamme myös luonnosta paljon perustavammalla tavalla kuin ehkä arjessa itse huomaamme.

– Turvallisuutta on ajateltava laaja-alaisesti.

Siksi myös uhkia pitää hänen mielestään oppia tarkastelemaan hyvin laajasti, ei vain sotien, luonnonkatastrofien tai muiden entuudestaan tuttujen turvallisuusriskien näkökulmasta.

Tasavallan presidenttinä ja ulkoministerinä toimiessaan Halonen kertoo puhuneensa laajemman turvallisuuskäsityksen puolesta, mutta silloin sille hiukan hymähdeltiin, pidettiin ”naisihmisen” ääneen ajatteluna.

– Nyt on moni mieskin havahtunut siihen, että uhkia voi tulla monelta ja hyvin yllättävältä taholta.

”Epävarmuus voi pelottaa”

Koronakevät on ollut ennen näkemätön kokemus meille hyvinvoinnin, rauhan ja vaurauden keskellä eläville suomalaisille.

– On ollut pakko oppia sopeuttamaan omaa käyttäytymistä sekä oman että yhteisön turvallisuuden vuoksi. Vanhemmille ikäpolville tiukasti sääntöjen mukaan eläminen on ollut tutumpaa, mutta nuorille se on uutta. Mutta kyllä siitä on selvitty, sanoo Halonen.

Muualla maailmassa epävarmuus on tullut osaksi arkea jo aikaisemmin. Suomessa sekin on uutta. Viime sodasta on 75 vuotta, ja olemme säästyneet turvallisuudentunnetta järkyttäneiltä terrori-iskuilta. Sitten tuli korona, ja oli jätettävä hyvästit lintukodolle.

– Korona tuskin muuttaa poliittisia voimasuhteita pysyvästi.

– Epävarmuus tuntuu pelottavalta. Samalla kriisitilanne näyttää johtaneen vanhakantaiseen voimakkaan johtajan kaipuuseen. Psykologien mielestä se on luonnollinen reaktio kriisin ja poikkeusolojen keskellä mutta minut se on hiukan yllättänyt, ainakin sen nopeus.

Halonen ei kuitenkaan usko, että koronalla itsessään olisi pysyvämpää merkitystä poliittisten voimasuhteiden kannalta.

– Ihmisten poliittinen muisti on aika lyhyt. Useimmat eivät äänestä tapahtuneiden muutosten vaan tulevien uhkien perusteella.

”Ääni kellossa muuttunut”

Halonen on hämmästynyt myös siitä, kuinka nopeasti elinkeinoelämän nokkamiesten ja -naisten puheet ovat muuttuneet.

– Aiemmin valtiovalta ei olisi saanut puuttua vapaaseen kilpailuun ja talouden toimintatapoihin, mutta nyt yrityselämä on pyytämässä ensimmäisenä yhteiskunnan apua ja tukea. Ymmärrettävistä syistä toki, hän myöntää.

Äänen muuttuminen kellossa on ollut Halosesta hämmentävää seurata. Hän toivoo, että tämä opetus ei unohtuisi, sitten kun taloudella ja yrityselämällä pyyhkii taas hyvin.

presidentti Tarja Halonen
Tarja Halonen, 76, on mukana monen kansallisen ja kansainvälisen organisaation toiminnassa. Erityisen lähellä hänen sydäntään on ihmioikeuksiin, tasa-arvoon ja kestävään kehitykseen liittyvät ponnistelut.

Korona on Halosen mielestä tehnyt karulla tavalla näkyväksi myös sen, ketkä yhteiskuntaa kriisiaikoina pyörittävät.

– Monet pienipalkkaiset ammattiryhmät ovat avainasemassa. Nämä ammattilaiset tekevät merkittävää työtä ihmisten henkiinjäämisen ja hyvinvoinnin kannalta.

Halonen ei tarkoita pelkästään hoitohenkilökuntaa, vaan ihan tavallisia arjen sankareita. Esimerkiksi heitä, jotka vastaavat ruoan tuotannosta, huolehtivat puhtaudesta ja takaavat elintarvikehuollon sekä katkeamattoman energian- ja vedensaannin – ja ylipäänsä arjen sujumisen edes jokseenkin normaaleissa uomissa.

– Monet pienipalkkaiset ammattiryhmät ovat koronakriisin kannalta avainasemassa.

– Tavallisina aikoina ne ovat niin itsestään selviä palveluja, että niihin ei kiinnitetä huomiota saati osata arvostaa. Tulee eittämättä mieleen perheenäiti, jonka poissaolon huomaa vasta sitten, kun jokin asia menee vikaan.

Koulutetumpi valkokaulusporukka istuu koronan takia etätöissä kotona, mutta kaupan kassan ja bussinkuljettajan löytää tutulta työpaikaltaan.

– Hyvinvointivaltion idea on pitää huolta kansalaisistaan, ja tässä ajassa se tulee todeksi. Siksi toivon, että näiden ammattien arvostus näkyy myös palkoista neuvoteltaessa.

”Hallitukselle hyvä arvosana”

Juuri nyt Eurooppa ottaa ensi askeleita kohti entistä muistuttavaa elämäntapaa, purkaa ulkonaliikkumiskieltoja ja muita rajoituksia ja avaa palveluita. Jokainen maa etsii tietä ulos kriisistä mahdollisimman pienin vaurioin.

– Omin avuin ja yksinään mikään valtio tai kansakunta ei selviä. Eristäytyminen näin keskinäisriippuvaisessa maailmassa ei ole ratkaisu.

Halonen on vakuuttunut siitä, että valtaosa ihmisistä on samaa mieltä ja valmis kohtaamaan maailman epävarmuuden yhdessä.

– Sitten on se vähemmistö, joka ensi sijassa katsoo, kävikö minulle itselleni hyvin, hän huomauttaa.

Suomen hallitukselle Halonen antaa kriisin hoidosta hyvän arvosanan. Huoltovarmuuskeskuksen suojavälinehankintoihin liittyvä sekoilu on pieni miinus kokonaisuuden rinnalla.

Feministin sydäntä lämmittää myös se, että vihdoin vallalla on naisen kasvot – onhan hallituksen peräsimessä viisi naista.

– Naiset pitää panna koviin paikkoihin, niin näemme mitä he osaavat. Mutta ihan näin kovaa paikkaa en olisi heille toivonut.

Halonenkin on ”suojelukohde”

Koronaepidemian jyllätessä Tarja Halonen, 76, on suojelukohde siinä missä muutkin 70 vuotta täyttäneet Suomen kansalaiset. Miltä suojelukohteena oleminen tuntuu?

– Ristiriitaiselta. Olen samojen rajoitusten ja suositusten piirissä kuin muutkin ikäiseni ja samaan aikaan täysipainoisesti mukana monen yhteiskunnassa tärkeänä pidetyn organisaation toiminnassa.

Luottamustoimista tärkeimpiä ovat Helsingin yliopiston hallituksen ja Kansallisgallerian hallituksen puheenjohtajuudet sekä useat tehtävät YK:n ja muiden kansainvälisten järjestöjen toimielimissä.

presidentti Tarja Halonen
Ikänsä takia myös Tarja Halonen on kuulunut erityisryhmiin, joiden liikkumista ja sosiaalisia kontakteja on haluttu rajoittaa.

– Asun Helsingin Kalliossa, ja toimistoni on ihan lähellä. Olen voinut huolehtia karanteenisäännösten noudattamisesta ja samalla hoitaa minulle uskottuja tehtäviä – etäyhteyksillä tietenkin.

Kahden aikuisen taloudessa arki on sujunut koronasta huolimatta koko lailla normaaliin tapaan. Omassa lähipiirissään Halonen on seurannut lapsiperheitä, joiden elämän koulujen lähiopetuksen päättyminen mullisti kertaheitolla.

– Etätyöskentelystä tulee haastavaa, kun kotona on pieniä lapsia tai koululaisia, joista pitää huolehtia samanaikaisesti. Ei käy kateeksi!

”Pelkkä eristys ei riitä”

Päiväkodit ja peruskoulut avasivat uudelleen ovensa 14. toukokuuta. Lähiopetuksen aloittamista Halonen pitää oikeana ratkaisuna, kunhan ollaan varovaisia ja huolehditaan niin oppilaiden kuin opettajien ja muun henkilökunnan turvallisuudesta.

– Koulut ja päiväkodit eivät ole vain oppimista varten, vaan niillä on suuri sosiaalinen merkitys lapsille. Koulun ja päiväkodin mahdollistamat kumppanuudet ovat tärkeitä, koska nykyperheissä on vähemmän lapsia kuin aikaisemmin.

– Sosiaalisten kontaktien väheneminen on ollut monelle henkisesti raskasta.

Myös monille ikäihmisille sosiaalisten kontaktien väheneminen tai puuttuminen on muodostunut henkisesti raskaaksi.

– Ikään perustuva erityiskohtelu ja siihen kuuluva fyysisten kontaktien karsiminen voivat olla perusteltuja lääketieteen näkökulmasta. Yksi koronaepidemian opetuksista kuitenkin on, ettei pelkkä eristäminen riitä toivotun hyvinvointituloksen aikaansaamiseksi.

Halosen viesti on, ettei ikäihmisiä pidä suojella hengiltä.

– Elämä on muutakin kuin hengissä pysymistä. On oltava jotain mitä odottaa.

”Viisi tähteä ei tee joukkuetta”

Presidentti Tarja Halonen on lupautunut puhumaan JHL:n Ammattialafoorumissa Tampereella lokakuun lopulla. Silloin koronaepidemia on toivottavasti laantunut, ja yleisötapahtuma voidaan järjestää turvallisesti.

Ammattialafoorumin teemana on ”tähtiammattilaiset”. Haloselle se tarkoittaa hyvää peruskoulutusta, hyvää asennetta ja valmiutta oppia aina uutta.

– Maailma muuttuu, ja ammatit tulevat ja menevät. Siksi ei kannata miettiä, miksi haluat isona tulla, vaan mitä haluat tehdä.

Halosen suosikkiurheilulajeja on koripallo. Sen parista hän hakee seuraavan vertauksen.

– Viisi tähteä ei tee vielä hyvää joukkuetta. Heidän lisäkseen tarvitaan yhteistyötä. Tähtiammattilaisuus on osattava monistaa, sillä se on menestymisen edellytys.